Tässä ensin blogipostaus Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyönä järjestämän Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen vuorovaikutusjaksolta. Kurssilla uravalmentaja Riia Hoppania kirjoitti havainnointitehtävässään hiljaisuudesta ja vuorovaikutuksen sujumattomuudesta ohjauksessa. Lähdin dialogiin hänen kanssaan ja siitä syntyi oheinen pieni tekstimme.
**
Minulle kuuluu sellaisia uutisia, että olen päättänyt, tilaisuuden yllättäen auettua, palata ohjauksen professuuriin Itä-Suomen yliopistoon ensi vuoden alussa.
Olen viihtynyt päätoimisena yrittäjänä valtavan hyvin. Joskus muuttuvat tilanteet kääntävät kuitenkin päätökset uuteen asentoon. Ajattelen, että professorin tehtävä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, joka on minulle valtavan tärkeä: ohjausalan tulevaisuus, sen suunta, tutkimusperustaisuus ja osaaminen eri kentillä. Sekä ohjausalan integroituminen ja ohjauksen toimijoiden äänen vahvistuminen.
Jatkan työnohjausta sivutoimisena, koulutuskeikkatahtia joudun varmaankin hiljentämään. Aina kannattaa silti kysellä ja yhteistyöehdotukset ovat jatkossakin tervetulleita!
